Toinen retkitukikohta, kohde-esittely

Syyskokouksessa asetettu työryhmä on selvittänyt tähän mennessä useita saatavilla olevia vaihtoehtoja Helsingin itäpuolelta.

Ohessa esiteltävä Norrkullalandet (N60 14.4 E25 20.5) on monipuolisuudellaan ja hinnan puolesta noussut selkeästi realistiseksi vaihtoehdoksi.

Lue esittely ja ota kantaa

NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN NÄKÖKOHTIA
Miten sinne pääsee?
Kolme erilaista reittiä. Kaikuluotaimella havainnoidut
syvyydet vedenkorkeuden ollessa -25cm.
1. Idästä sisäväylä Sipoon selän kautta, mitattu min syvyys 3,4 m
(KoPu – Hevossalmi – Kuiva Hevonen – Sipoon selän ja Kalkkirannan kautta – Norrkullalandet) 23 mpk.
2. Väylä länteen ohi Norrkullalandetista. Mitattu min syvyys 2,2 …2,4 m (KoPu – Hevossalmi – Vuosaaren satama – Gumbostrand – Norrkullalandet) 21 mpk. Erittäin suojainen reitti, avoin kuitenkin Vuosaaren sataman edustalla ennen Villingin saaria.
3. Ulkokautta ja idästä Sipoon selän kautta. Mitattu min syvyys 3,4m
(KoPu – Santahamina eteläpuolelta – Kuiva Hevonen – Sipoon selän ja Kalkkirannan kautta – Norrkullalandet) 24 mpk

Kohteeseen ajetaan 2m väylältä poiketen etelään Ryssholmenin itäpuolella sisään lahteen jonka syvyys n 3…4 m kohti laituria.

Kohteesta sanottua
Plussat
– suojainen käytännössä kaikille tuulille
– etäisyys KoPusta sopiva viikonloppuretkelle
– koneella-ajoreitti suojainen
– vesialue riittävä ja rantaan saa laiturin hyvin kiinni
– sähköt
– vesi
– monipuolinen tontti ja kaikki tarvittavat rakennukset
– yhteysveneelle saa paikan maantieyhteyden päästä, 42 km Helsingistä

Miinukset
– virallisten väylien syvyys on 2 m
– paljon rakennuksia kunnossapidettäväksi
– tarvitaan vähintään 15m pitkä laituri (saa rakentaa ja ruopata ilman lupaa)

Yleistä
Rakennuksia ei tarvitse isosti kunnostaa lähivuosina. On mahdollista, että rakennuskantaa muokataan vasta jonkin ajan kuluttua.

Sopii käytettäväksi myöhään syksyllä yhteysveneellä. Luonteeltaan saariston tukikohta plus monipuolinen mökki/talo.
Aitta ja yläkerta lisämajoitusta tarvitseville.

Tontti monipuolinen, pieni hiekkaranta (lapsille sopiva), paikka sulkapallokentälle tai usealle kahvipöydälle. Puutarhakin on sitä haluaville.

Talon isoon saliin mahtuu kunnon rapujuhlat syksyllä.

Muuta huomioitavaa

Lähiaikoina tarvittaneen poijut ja 15m jatkolaituri sekä yhteysvene.

Käyttökustannusten ei soisi kasvattavan seuran jäsenmaksua. Kohteen hoito on suunniteltava ja toimikunta on syytä perustaa.

Säännöt tilojen (yöpymis yms.) käyttöön kehitettävä.

Tämä on hyvä ja monipuolinen kohde. Sen hankkiminen voisi olla realistista, ja täyttää seuran jäsenten syyskokouksen v 2015 asettaman tavoitteen.

Tärkein kysymys työryhmän käsityksen mukaan on:  Onko seurassa riittävästi sitoutuneita käyttäjiä juuri tällaiselle kohteelle? Käytäjien lisäksi tarvitaan mm. ylläpitotoimikunta. (Jos tuo ehto toteutuu, voi työryhmä suositella kohteen hankkimista.)

Vertailua Roslageniin

-Seitsemän mailia lähempänä (=Porkkalanniemi)
-Tarvittaessa suojainen reitti (pl. Vuosaaren edusta vajaa 2nm)
-Itäsuunnassa (voi valita kohteen tuulien mukaan)
-Helpommin saavutettavissa myös pienemmälläkin veneellä
-Enemmän ja suurempia rakennuksia, hieman enemmän ylläpitotyötä odotettavissa

Lisätietoja

Käyntiraportti
Esite

Äänestys päättynyt: Kohde on saanut laajan kannatuksen (32/7 ääntä), joten kiinteistön arviointia jatketaan. Kun kartoitus on valmis ja lopulliset kaupan ehdot ovat tiedossa, kutsutaan jäsenkokous päättämään hankinnasta.

12 vastausta artikkeliin ”Toinen retkitukikohta, kohde-esittely”

    1. Nyt kun veneeni on vain pieni avonainen peräprutku loritontti, niin mesta, jossa voi yöpyä olisi kiva. Talostahan voisi saada myös vähän tuloja juhlatilaksi vuokraamalla ( alv ?). Ainakin jäsenet saattaisi käyttää.

  1. Kohde on mielestäni erinomainen KoPun toiseksi retkisatamaksi, täydentäen mukavalla tavalla Roslagenia. Matka KoPusta on lyhyempi ja suojaisempi, mahdollistaen päivävisiitit. Paikka soveltuu hyvin lapsiperheille em. lyhyemmän matkan ja sisä- ja ulkotilojensa vuoksi. Paikassa on lisäksi vanhaa Helsingin lähisaariston kesänvietto-charmia.

    Ilmoittaudun käyttäjäksi ja vapaaehtoiseksi ylläpitotoimikuntaan.

  2. Ajo-ohjeista ei tarkemmin selvinnyt syvyydet itse lahdessa ja (tulevan) laiturin ympärillä. Hieman manoveeritilaakin tarvitaan. Onko koko myytävällä vesialueella tarpeeksi syvää? Onko lahdessa varottavia kiviä yms.? Rakennusten suuri lukumäärä ja tulevan kunnostuksen hinta hirvittää. Kunnostaminen tulee joskus jos ei heti tulisikaan, mikä silloin olisi vaikutus nykyisiin hintoihin? Kunnostus voi tulla eteen nopeastikin jos kohteen ja rakennusten käyttö ja yöpymiset saavuttavat suosion. Selvää on että kunnon laituri, vähintään samaa tasoa kuin Roslagenissa, tarvitaan heti. Isompikin kuin Roslagenissa koska tämän paikan suosio on varmaan isompi kuin Roslagenin. Investointi- ja kunnossapitolaskelmia kaipaan näille sivuille jotta jäsenet voivat paneutua asiaan huolella ennen mahdollista ylimääräistä jäsenkokousta.

  3. Paikka näyttää kivalta ja olisi hieno tukikohta. Henkilökohtaisesti minua ei haittaa vaikka vähän nostaisi jäsenmaksuakin. Ylläpitämisessä on paljon hommaa ja on mielestäni tärkeintä ymmärtää kuinka se saadaan hoitumaan. Itse en pysty ajankäytön vuoksi sitoutumaan ylläpitoon, enkä varmasti ole tässä yksin.

  4. Mikäli tämän kohteen hankintaan ei päädytä, vaan etsintää päätetään jatkaa, niin retkitukikohtaa etsivän ryhmän jäsenenä arvostaisin tarkennuksia niiltä jotka haluavat jatkaa etsintää. Onko syynä kohteen sijainti, etäisyys, ympäristö, väylät, hinta, muut ominaisuudet vai eikö koko tukikohtaa pitäisi hankkia?

    Ilkka Vuoksenturja

  5. Hold the horses! Julkistetaan ensin Roslagenin käyttömäärä ja mietitään onko sen kapasiteetti riittävä. Katsotaan sitten tarvitaanko lisää retkisatamia.
    Onhan se mukava yhteisiä rahoja pistää omien mieltymysten toteuttamiseksi likoon.

    1. Toisen retkisataman hankintaperustelut löytyvät, KoPuttaja 2015_2
      ”…Roslagen on hieman kaukana pienemmille veneille, tai perjantaina lähtemiseen perhemiehistöllä. Siksipä toiveissa on paikka alle 20nm etäisyydellä KoPusta. Mikäli toinen paikka olisi itäsuunnalla, voisi myös tuuliolosuhteet ottaa paremmin
      huomioon.
      Kaksi saaripaikka antaisi myös joustavuutta, jos ja kun kotisatamamme tarvitsee investointeja.

      …Seuran toiminnan tarkoitus on tuottaa hyötyä ja huvia jäsenille … Hankittavan kohteen tulee olla sellainen, että se voidaan tarvittaessa myydä, jos seura
      tarvitsee rahaa Koivusaaren sataman investointeihin.”

      ja päätös pöytäkirjasta.

  6. Kannatan Esan ajatusta Roslagenin käyntitilastojen julkaisemisesta (= laittamisesta tämän kohde-esittelyn yhteyteen) yhdessä Roslagenin historian menojen kanssa.
    Ja kuten aiemmin kirjoitin, edellämainittujen kanssa etukäteen myös rahoitus- ja investointilaskelmat tästä kohteesta: mitä ajatellaan tarvittavan ja investoitavan heti (iso laituri vähintään poijuineen) ja mikä on ajatus esim. jatkotarpeesta ja -investoinneista. Suunnitelma rakennusten suhteen jne. Ja Ilkalle: kohde vaikuttaa muuten hyvältä, mutta aika tuntematon on vielä vesialueen sopivuus (syvyys, esteet, kivet, kaapelit jne.) ja minusta tässä on liikaa rakennuksia ylläpidettävänä. Joku kirjoitti, ettei rakennuksista tarvitse välittää muttei niitä voine aivan hoitamattomaksikaan jättää (turvallisuus, terveys, arvon pysyminen jne.). Viimeistään mahdollisessa ylimääräisessä jäsenkokouksessa pitää olla tiedossa hoitotiimi joka sitoutuu vastaamaan paikan kunnossapidosta. Monihan kommentoi että ”hieno paikka, kannatan, mutten pysty osallistumaan hoitamiseen”. Tähän mennessä vain Karpin Pekka ilmaissut halukkuutensa.

      1. Selasin noita vanhoja Koputtajia. Vieraskirjan mukaisia yöpymisiä on ollut 2005-2015 keskimäärin:
        210 venekäyntiä, 319 veneyöpymistä, 541 henkilökäyntiä, 811 henkilöyöpymistä. Vuonna 2015 kaikki nämä yli keskiarvon: 233/319/609/976.

        Vuonna 2013, 2014 ja 2015 todetaan: vuosittain Roslagenissa käy noin 70 eri kopulaista venettä, mikä on liki 60% venerekisterissä olevista köliveneistä.

  7. Kiitos Elenalle käyntitilastotiedoista. Nyt vielä kaivattaisiin finanssitietoa, eli paljonko Roslagen on tullut maksamaan KoPulle eli menot yhteensä historian aikana sekä vuotuinen määrä. Sekä investoinnit, paljonko ovat maksaneet (laituri+poijut, saunarakennus, muut) ?

Vastaa